No niin, maanantaina siis KUV meni nurin 2-0-lukemin.
Mites se nyt menikään.. a) pidä oma pää (maali) puhtaana, ja b) tee vähintään yksi osuma, näitä ohjeita kun noudatamme, olemme aika vahvoilla!

Pallomyllyn ohut ilmanala taisi yllättää valtaosan pelaajistamme, sillä sen verran unisesti tosiaan homma lähti meidän osaltamme liikkeelle ja isompaa korjausliikettäkään ei oikein ollut näköpiirissä avausjakson kuluessakaan.
Iso osa suorituksista kesti niin fyysisellä- kuin ajatuksenkintasolla luvattoman kauan, menossa taisi tosiaankin olla ne kuuluisat kollektiiviset "ruususen unet", lämmin ilmahan pistää toki ramasemaan.. juurikin sitä käsijarru-futista sanan varsinaisessa merkityksessä.
Pelattiin siis juurikin sitä käsijarru-futista.

No, toisella jaksolla saatiin sentään jo hyökättyä ajoittain kolmen-neljän äijän voimin ja homma näytti sitäkin kautta jo "hivenen paremmalta", tosin pakistolla oli sitten avausjakson tapaan omat haasteensa etenkin KUV:in muutaman voimahyökkääjän pitelemisessä.
Ja olihan totuuden nimessä KUV:illa omat saumansa siirtyä pelissä johtoonkin, mutta puolustuksemme kesti kuin kestikin alakertamme lukon, mainion pelin pelanneen J. Tudeerin johdolla.

Ja eihän se lopulta ihan vääryys ollut, että se kauden mittaan jo aiemminkin nähty tietynlainen pelillinen sitkeytemme palkittiin loppuhetkien osumilla.
Käytiinhän me jo aika lailla lähellä maalintekoa jo muutamaan otteeseen ennen avausmaaliakin, mutta itse maalissa taisi olla aika lailla "maskit kohdillaan", sillä sen verran yllättäen peliväline pomppi alanurkaan tai sitten oli vaan harkittu sijoitus...?

Sitten vielä loppuun sinettimäinen 2-0-osuma, Tudeer:in leivos löytää hyökkääjämme ja pallo läpiajon päätteeksi pussiin.

Yksi kapina vielä siis jäljellä (ens maanantaina Hertsikan iltavalaistuksessa), nyt vaan innokkaasti painelemaan IN-nappia kyseisen pelin suhteen, kiitos jo etukäteen!

Jalkapalloterveisin: "Koutsi" Jussi

Maanantain KUV-pelinkokoonpano:
Jussi (MV)
Huru (mv)
Artsi
Erkko
Hessu
JiiPee
Jokke
Kalle
Kari K
Kari R
Kimmo
Kontu
Loka
Olli
Ride
Riku
Timo S

Kokoontuminen klo 19:45 Myllypuron Pallomyllyssä.

Maanantaina siis vauhdikkaiden vaiheiden jälkeen 3-4-tappio Kiffenille.

"Koutsin" silmin katsottuna pelattiin kauden ylivoimaisesti parasta peliä hyökkäyssuuntaan, mutta toisaalta hivenen harmittavastikkin "oma pää " sattui vuotamaan pelin kuvaan nähden tarpeettoman usein.
Saatiin kyllä mahtialku matsiin, kolmannella minuutilla nätin syöttökombon päätteeksi 1-0 ja viisi minuuttia myöhemmin sitten hieman tutumpi vastaisku-maali 2-0.
Matsi tuntui olevan meillä niin näpeissä, kun se vaan Kiffenin tasoista jengiä vastaan voi olla, oma mielikuvani on että 3-0- maali oli huomattavasti lähempänä kuin Kiffenin kavennus.

No niinhän siinä kuitenkin kävi että Kiffen iski kahdesti avausjakson loppupuolella.
Molemmista maaleista jäi sellainen (jossitteleva) mielikuva että meillä oli numeraalinen miesylivoima omissa tyyliin 3-2, 4-2 mutta siitäkin huolimatta peliväline löytyi meidän pömpelistä muutamia sekunteja myöhemmin.
Huonoa puolustamista vai vastustajan taitoa? todennäköisesti molempia.

Toinen puoliaika etenikin sitten tasaisissa merkeissä, molemmilla jengeillä oli omat hyvät hetkensä, jakson avausmaalin teki Kiffen 2-3.
Ja suhteellisen saman tyyppisellä kaavalla syntyi tämäkin maali kuin vastustajan kaksi ensimmäistäkin. No, reilu kymppi jäljellä ja ei muuta kuin tasoituksen metsästykseen..

Ja tulihan se tasoitus sieltä, joskin tällä kertaa hivenen onnekkaastikkin. Kiffenin pelurin päästä pallo omiin ohi 3-3.
"Onnea aina tarvitaan, mutta treenaamistakaan ei kannata kuitenkaan kokonaan lopettaa" taisi Heliskoski aikanaan todeta tuon tyyyppisen osuman jälkeen.

Mutta mutta, muutamia minuutteja jäljellä ja vastustajan millintarkka pitkä pystysyöttö vapauttaa oikea-aikaisen juoksun tehneen Kiffen-hyökkääjän läpiajoon ja vastustaja rankoo kliinisesti 3-4. Voi turkasen turkanen!

Tällä kertaa siis näin. Tunnustus toki Kiffenin hyvyydelle, tällä kertaa se kuuluisa "jossittelijan osuus" jäi meidän kontollemme. Mitäs jos...?

Kovasti kaksijakoiset fiilikset jäivät siis maanantain pelistä. Paljon oli hyvääkin , mutta lopulta meille jäi kuitenkin vaan "luu käteen" Hertsikan pimenevässä illassa.
No, nyt vaan seuraaviin peleihin "luukut kiinni omissa" ja pallolliseen peliin saman sorttinen positiivinen höyry (hyvä syötöt, sopivat etäisyydet, hyvä/järkevä pallottomien liike), niin kyllä ainakin vakaasti uskon että siitä hyvä tulee, niin pelillisesti kuin tuloksellisestikkin.

Ensi maanantaina siis huolitaan, mutta sen jälkeen edessä kauden kaksi viimeistä.
Käykäähän äänestys uurnilla näitä pelejä koskien hyvissä ajoin, kiitos!

Jalkapalloterveisin: "Koutsi" Jussi

Kiffen-matsin kokoonpano:
Huru (MV)
Timo S (mv)
Hoffa
Masa
Kari K
Kontu
Mauri
Hessu
JP Laitinen
Timo L
Ride
Kari R
JP Siili
OP Virtanen

Matsi siis Herttoniemenrannan tekonurmella, kokoontuminen noin puolt tuntia ennen H-hetkeä eli 20:35.

Maanantaina siis suoritettiin Robin Hood-maisen ovela salametsästysreissu Keravalle, eli tutummin Sherwoodiin.
Ottelun alla "koutsin" pienenä huolenaiheena oli suht ohkainen pelaajamäärämme illan otteluun, mutta niin vain "iloiset veikkomme" osoittivat "koutsin" ennakkomurheet turhiksi, hyvä äijät!

Voittoreseptimme oli täsmälleen sama kuin viikon takaisessa Kontu-pelissä: a) pidä oma maali puhtaana ja b) tee yksi maali.
Resepti siis sama, mutta näkisin kuitenkin että tämä FCD-voitto oli huomattavasti kovempi suoritus kuin tuo Kontun kellistäminen.

Tudeerin Jussi oli kaivanut "sm-kisamoodin" takaisin käyttöönsä ja otti juurikin niitä isoja/tärkeitä koppeja silloin kuin niitä tarvittiin.
Myös pakkinelikomme selvisi puhtain paperein Keravan illasta ja eikä muidenkaan pelaajiamme tarvitse juurikaan hävetä puolustusasennettaan.
Paljon otettiin hyviä blokkeja/syötön katkojakin, hyvä äijät!

FCD tuli matsiin vähemmän yllättäen vahvasti ja oltiinhan me paikka paikoin helisemässäkin, mutta alakertamme kesti kuin kestikin tämän paineen.
Okei, muutama "iso nukahdus" sinne toki mahtui, mutta ihan kohtuullisen pienillä kolhuilla avausjaksosta silti selvittiin.
Toki tätä FCD:n vyörytystä edes auttoi avausjaksolla meidän kohtuuttoman huono syöttöpelimme, ynnä muut turhat pallosta luopumiset.

Tokalle jaksolle saatiin pari napsua parannettua juurikin tuota pallollista pelaamista ja kas kummaa, hommahan näytti jo "paljon" paremmalta.
Eli, kun pidät pallollisena pelivälineestä hyvää huolta sekä etäisyydet sopivina, niin ei se kaveri (vastustaja) enään niin vaarallinen olekkaan..

Ja niinhän siinä sitten kävi, että yksi maltillinen syöttökombomme tuotti Karille suht kivan 1vs1-tilanteen, vilkkua päälle ja laukaus taka-alanurkkaan, taisi siellä vielä olla Kimmokin viivalla varmistelemassa. no, oli miten oli, 0-1 !

Maalin jälkeen jatkettiin vahvaa puolustamista ja olihan siellä paikat iskeä jopa 0-2-maalikin, mutta tällä kertaa päätettiin jättää jännitystä loppuvihellykseen asti.

Loppujen lopuksi siis vielä loppu hyvin, kaikki hyvin!
Hyvä äijät!

Sitten vielä "koutsin" anteeksipyyntö käskevästä pelinohjauksestani pelin aikana.
Tyyli ei tule muuttumaan, lupaan sen.

Jalkapalloterveisin: "koutsi" Jussi

Sitten vaan IN-nappia painelemaan tulevien pelejen osalta, seuraava matsi siis jo ihan oven takana, eli ens maanantaina Kiffen-peli Hertsikassa.
Toivottavaa olisi siis, että viimeistään perjantaina nimet listaan, kiitos!
Nyt myös kauden vika peli lisätty listaan.